Tutkimus: Arvenesto PDR- ja PVR-silmissä: Lasiaisen proteomiikka, solumallit ja laskennallinen mallinnus
Hankeapuraha
Proliferatiivisen diabeettisen retinopatian (PDR) ja proliferatiivisen vitreoretinopatian (PVR) syntymekanismeja ei vielä täysin tunneta. PDR:lle on ominaista krooninen tulehdusympäristö, joka edistää uudissuonittumista, epiteeli-mesenkyymitransitiota (EMT) sekä arpikudoksen muodostusta. PVR on puolestaan verkkokalvon irtaumaleikkauksen jälkeinen komplikaatio, jota esiintyy 5–10 %:lla potilaista. Pitkittynyt tulehdus ja häiriintynyt haavan paraneminen aktivoivat verkkokalvon pigmenttiepiteelisoluja ja käynnistävät EMT-prosessin, mikä johtaa liialliseen fibroosiin ja traktioarpikalvojen muodostumiseen.
Multiomiikkamenetelmät, kuten proteomiikka ja metabolomiikka, ovat paljastaneet sairauskohtaisia lasiaisen molekyylimuutoksia, joita olemme kartoittaneet PDR- ja PVR-silmissä. Molemmissa sairauksissa merkittävä näönmenetyksen syy on silmänsisäinen fibroosi, minkä hoito on haastavaa pienimolekyylisten lääkkeiden lyhyen vaikutusajan vuoksi, mutta pitkävaikutteiset geelit tai implantit lasiaisleikkauksen yhteydessä voisivat olla lupaava keino vähentää arpeutumista ja uusintaleikkauksia.
Suunnitellussa tutkimusprojektissa hyödynnämme lasiaisen proteomiikkadataa tunnistaaksemme fibroosia edistäviä proteiineja ja signalointireittejä sekä testaamme potentiaalisia fibroosimuodostusta estäviä lääkeainekandidaatteja solumalleissa. Lisäksi mallinnamme simulaatioiden avulla lääkeaineiden kulkeutumista ja yksilöllisiä eroja, kuten lasiaisen tilavuutta, kehittääksemme yksilöllisesti räätälöityjä hoitoja silmänsisäisen arpimuodostuksen estoon.
Sirpa Loukovaara
LT, apulaisprofessori, HUS